alkuperätaattua kaukolämpöä
Myymme paikallisille yrityksille alkuperätaattua kaukolämpöä. Se on vastuullinen valinta, joka tukee yrityksenne kestävän kehityksen tavoitteita.
Alkuperätakuu tarkoittaa, että lämpö on todennetusti tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.
Energiavirasto valvoo alkuperätakuulain noudattamista ja toimii alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä.
Miksi valita alkuperätaattu kaukolämpö?
Voitte osoittaa konkreettisesti yrityksenne sitoutumisen kestävään kehitykseen ja voitte hyödyntää alkuperätakuilla varmennettua lämpöä markkinoinnissanne ja viestinnässänne. Alkuperätakuut yksinkertaistavat vastuullisuusraportointia ja tukevat ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Alkuperätakuu on saatavilla lisäpalveluna kaukolämpösopimukseenne edulliseen hintaan 1,00 €/MWh + alv.
Lisätietoja antaa asiakkuus- ja myyntipäällikkö Johanna Strickling p. 050 398 7196
yritysten perusmaksu
1.1.2027 lähtien yritysasiakkaiden hinnoittelu muuttuu kaukolämmön perusmaksun osalta. Aiemmin perusmaksu on pohjautunut tilausvesivirtaan, jatkossa se perustuu kunkin käyttöpaikan mitoitustehoon.
Mitoitustehon laskennassa tarkastellaan käyttöpaikan lämmönkäyttöä koko lämmityskauden ajalta ja muodostetaan mittaustietoihin perustuva tilastollinen malli siitä, miten ulkolämpötila vaikuttaa käyttöpaikan tarvitsemaan kaukolämpötehoon.
Tällä tavalla yksittäiset, lyhytaikaiset tehohuiput eivät yksin ratkaise käyttöpaikan mitoitustehoa. Mitoitusteho perustuu siihen, miten käyttöpaikka käyttää kaukolämpöä eri ulkolämpötiloissa koko lämmityskauden aikana. Mitoitusteho ei tarkoita käyttöpaikan korkeinta yksittäistä mitattua tehoa.
Miten mitoitusteho lasketaan?
Laskennassa käytetään lämmityskauden 1.10.–30.4. tuntikohtaisia mittaustietoja. Jokaiselta tunnilta tarkastellaan sekä ulkolämpötilaa että käyttöpaikan käyttämää kaukolämpötehoa.
Näistä havainnoista muodostetaan tilastotieteen menetelmin ns. lineaarinen regressiosuora, joka kuvaa ulkolämpötilan ja käyttöpaikan kaukolämmön tehontarpeen välistä yhteyttä. Suora kertoo, kuinka paljon tietyn käyttöpaikan kaukolämmön tehontarve tyypillisesti kasvaa, kun ulkolämpötila laskee.
Kun käyttöpaikan lämmönkäyttöä kuvaava regressiosuora on muodostettu, sen avulla arvioidaan käyttöpaikan tehontarve −32 °C:n ulkolämpötilassa. Tätä laskennallista tehontarvetta käytetään kiinteistön mitoitustehona.
−32 °C on laskennassa käytettävä mitoitusulkolämpötila. Ulkolämpötilan ei tarvitse todellisuudessa laskea −32 asteeseen kyseisen talven aikana. Jos näin kylmää lämpötilaa ei ole mitattu, käyttöpaikan mittaustiedoista muodostettua regressiosuoraa jatketaan laskennallisesti −32 °C:n kohdalle.
Mitoitusteho on siis arvio käyttöpaikan tehontarpeesta kovalla pakkasella, ei talven aikana mitattu yksittäinen huipputeho.
ESIMERKKI: Näin mitoitusteho lasketaan regressiosuoran avulla
Oletetaan, että käyttöpaikan mittaustietojen perusteella muodostettu regressiosuoran yhtälö on:
Teho = −2,5 × ulkolämpötila + 40 kW
Tämä tarkoittaa, että ulkolämpötilan laskiessa yhdellä asteella käyttöpaikan kaukolämmön tehontarve kasvaa tämän mallin mukaan keskimäärin 2,5 kW.
Kun ulkolämpötilaksi asetetaan mitoitusulkolämpötila −32 °C, regressiosuoran avulla saadaan mitoitusteho :
Mitoitusteho = −2,5 × (−32) + 40 = 120 kW
Käyttöpaikan laskennallinen mitoitusteho olisi tällöin 120 kW.
Tulos ei tarkoita, että käyttöpaikka olisi välttämättä koskaan käyttänyt juuri 120 kW:n tehoa tai että kyseisenä talvena olisi ollut −32 °C pakkasta vaan 120 kW on mittaustietoihin ja käyttöpaikan havaittuun käyttäytymiseen perustuva arvio siitä, kuinka suuri käyttöpaikan tehontarve olisi −32 °C:n ulkolämpötilassa.
Miten kaukolämmön PErusmaksu määräytyy yritysasiakkaille?
Kuukausittainen perusmaksu määräytyy kullekin käyttöpaikalle lasketun mitoitustehon perusteella. Se lasketaan kaavalla:
Perusmaksu €/kk = kiinteä osuus + (kerroin × mitoitusteho kW)
Äänekosken Energialla on kolme toisistaan erillistä kaukolämpöverkkoa, joilla kaikilla on omat perusmaksunsa. Lisätietoja löydät kaukolämmön hinnasto-sivulta.
Perusmaksu laskutetaan kuukausittain energiamaksun lisäksi.
Uusien lämmityskohteiden osalta tarvitsemme yhden täyden lämmityskauden datan mitoitustehon laskentaa varten. Ennen tämän datan kerääntymistä kohteen perusmaksu määräytyy sopimustehon mukaisesti.
Miksi mitoitustehon määrittämisessä käytetään koko lämmityskauden mittaustietoja?
Käyttöpaikan hetkellinen kaukolämmön tehontarve voi vaihdella myös muista syistä kuin ulkolämpötilasta johtuen. Esimerkiksi käyttöveden suuri hetkellinen kulutus, ilmanvaihdon muutokset tai kiinteistön muu käyttö voivat aiheuttaa yksittäisiä korkeita tehoja. Kun mitoitusteho määritetään tuhansien lämmityskauden tuntien perusteella, yksittäinen korkea tehohuippu ei yksin määrää mitoitustehoa.
Yksittäinen poikkeava tunti on mukana mittausaineistossa ja vaikuttaa laskentaan, mutta sen merkitys on huomattavasti pienempi kuin tilanteessa, jossa perusmaksun perusteeksi valittaisiin suoraan esimerkiksi vuoden korkein mitattu tuntiteho.
Jos käyttöpaikan tehontarve sen sijaan on toistuvasti korkea erityisesti kylmällä säällä, tämä näkyy laajasti lämmityskauden mittausaineistossa. Tällöin se vaikuttaa myös regressiosuoraan ja sitä kautta käyttöpaikan mitoitustehoon.
Menetelmän tavoitteena on näin kuvata käyttöpaikan tyypillistä tehontarvetta kylmissä olosuhteissa yksittäisen hetkellisen huipputehon sijaan.
milloin mitoitusteho lasketaan?
Mitoitusteho lasketaan vuosittain, jokaiselle lämmityskaudelle erikseen. Kun käyttöpaikalle tehdään oma regressiosuora joka vuosi, voidaan myös seurata, kuinka tehontarve muuttuu vuosien välillä esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteiden, lämmitysjärjestelmän säätöjen tai käyttöpaikan käyttötapojen muuttuessa.
Asiakkaan tekemä muutos ei tämän vuoksi vaikuta perusmaksuun välittömästi yhden tunnin tai yksittäisen kuukauden perusteella. Muutoksen vaikutus näkyy, kun lämmityskauden mittausaineisto on kokonaisuudessaan käytettävissä ja vuosittainen tehomaksun tarkastelu tehdään.
Milloin PERUSmaksu määräytyy?
Käyttöpaikan perusmaksu tarkastellaan kerran vuodessa lämmityskauden 1.10. – 30.4. päättymisen jälkeen. Tarkastelussa hyödynnetään päättyneen lämmityskauden mittaustietoja ja niiden perusteella määritettyä mitoitustehoa. Tarkastelun perusteella määräytyvä uusi perusmaksu tulee voimaan seuraavan vuodenvaihteen jälkeen.
Lämmityskauden 1.10.2025–30.4.2026 mittaustiedot tarkastellaan vuoden 2026 aikana. Näiden tietojen perusteella määritetty uusi perusmaksu tulee voimaan 1.1.2027 alkaen.
Miksi kesäkuukausia ei käytetä laskennassa?
Mitoitustehon laskennassa käytetään vain lämmityskautta 1.10.–30.4., koska tällä ajanjaksolla ulkolämpötilalla on selkeä yhteys käyttöpaikan lämmitystehontarpeeseen.
Kesäaikana kaukolämmön kulutuksesta suurempi osa muodostuu esimerkiksi lämpimän käyttöveden valmistuksesta ja muusta peruskulutuksesta. Ulkolämpötilan ja kokonaistehon välinen yhteys ei tällöin kuvaa rakennuksen lämmitystehontarvetta samalla tavalla kuin lämmityskaudella.
Kesäkuukausien ottaminen mukaan voisi tämän vuoksi vääristää arviota siitä, kuinka paljon kaukolämpötehoa käyttöpaikka tarvitsee kovalla pakkasella.
Miten asiakas voi vaikuttaa omaan perusmaksuunsa?
Koska mitoitusteho perustuu koko lämmityskauden mittaustietoihin, perusmaksuun voi vaikuttaa ennen kaikkea pienentämällä käyttöpaikan tehontarvetta pysyvästi ja erityisesti kylmän sään aikana.
Yhden yksittäisen tehohuipun poistaminen ei yleensä muuta mitoitustehoa merkittävästi. Sen sijaan vaikutusta syntyy silloin, kun käyttöpaikka tarvitsee toistuvasti aikaisempaa vähemmän kaukolämpötehoa samoissa ulkolämpötiloissa.
Tehontarvetta voidaan pienentää rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla esimerkiksi lisäeristyksellä, huolehtimalla lämmitysjärjestelmän oikeista säädöistä ja tasapainotuksesta, välttämällä tarpeettoman korkeita sisälämpötiloja sekä käyttämällä ilmanvaihtoa ja muita lämmitykseen vaikuttavia järjestelmiä tarkoituksenmukaisesti.
Myös suurten lämpökuormien samanaikaisuuteen voidaan mahdollisuuksien mukaan kiinnittää huomiota.